Seuran historia

Yli 40 vuotta –
luistelua, kauneutta,
taitoa, sinnikkyyttä,
pitkäjänteisyyttä,
harjoittelua, yhteistyötä
ja kannustusta
= TAITOLUISTELUA NAANTALISSA !

Taitoluistelu on kaunista katsella. Se on helpon näköistä, mutta takana on aina paljon harjoittelua, määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Se on laji, jossa on kolme elementtiä: jää, luistimet ja luistelija. Samoin tarvitaan kolme tärkeää ominaisuutta: pitkäjänteisyys, luontaiset kyvyt ja oma mielenkiinto.

Vuoden vaihteessa 1974 luistelimme jo ahkerasti uutukaisella tekojäällä Naantalissa. SVUL:n Varsinais-Suomen piirin taitoluistelujaoston puheenjohtaja otti yhteyttä Naantalin kaupungin urheilulautakuntaan ja Jenny Laaksoseen taitoluisteluharrastuksen mahdollistamiseksi paikkakunnalla. VG-62 päätti syksyllä 1975 perustaa taitoluistelujaoston, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Jenny Laaksonen. Taitoluistelu sai raivata tietään jääkiekon rinnalle. Naantalilaiseen jääurheiluun tulivat mukaan ringette, jäätanssi ja muodostelmaluistelu vasta myöhemmin.

Aluksi syksyisin lentävät lehdet ja Kuparivuorelle niin tuttu tuuli tekivät taitoluistelun harrastamisen jännittäväksi – koskaan ei tiennyt, mitä tapahtui, kun terä osui lehteen tai kesken ohjelman puhuri yltyi – riittäisikö vauhti vai ei. Musiikin soittamiseen Kuparivuorella vaikutti vahvasti kaupungin järjestyssäännöt, siksi sunnuntaisin harjoitelimme kuvioluistelua, sillä kirkonmenojen aikana oli kielletty soittamasta musiikkia, koska ääni kaikui Kuparivuorelta koko kantakaupunkiin.

Tuolloin taitoluisteluun kuuluivat kuviot ja vapaaluistelu. Kuvioluistelu oli seuran yksinluistelijoiden menestyksen esteenä, sillä ulkoa tekojäältä hallijäälle siirryttäessä ilman vastuksen puute teki usein tepposet kilpailutilanteessa – vauhtia riitti liikaakin ja vartalonhallinta vaikeutui, joten lopputulos oli helppo arvata.

Ensi kertaa osallistuimme kilpailuihin Porissa helmikuussa 1976 kuuden luistelijan ja linja-autolastillisen kannustusjoukon voimin; samalla tutustuimme kisajärjestelyihin. Omat jäsenten väliset kilpailut toteutettiin samana vuonna. Ensimmäiset piirikunnalliset kilpailut järjestettiin Naantalissa maaliskuussa 1977.

Kokeneet tuomarit muistelevat taitoluistelukilpailujen olosuhteita Naantalissa mielellään hymyssä suin, koska ulko-olosuhteet saattoivat yllättää. Kesken kilpailun jouduttiin kuviojälkeä etsimään harjan avulla lumen alta tai tuomarit muistuttivat lumiukkoja seisoessaan arvioimassa vapaaluisteluohjelmia lumisateen yllättäessä.

Kesällä 1978 Turku sai järjestettäväkseen kansainvälisen kesäkurssin. Naantalin taitoluistelujaosto osallistui järjestelyihin viikonloppuohjelman muodossa. Koko kurssiväki vietti päivän Naantalissa ja Kultarannassa, mikä kiinnosti ulkomaisia osallistujia ja erityisesti meitä valmennuksessa auttanutta saksalaisvalmentaja Walter Hoferia. Muita ulkomaisia valmentajia on vuosien varrella ollut taitoluisteluvalmennuksen apuna Tatjana Starosta ja Natasha Pobrina.

Vuonna 1983 seura sai ensimmäisen SM-mitalin. Hopeamitalisti Sanna Hirvosen kilpakumppanit eivät olleet uskoa hänen tulleen tekojäältä – siis ulko-olosuhteista – kilpailun mitalikolmikkoon (kuvioissa 10. ja voittaen ylivoimaisesti vapaaluisteluosuuden). Tämä saavutus muistettiin tuomareiden kevättapaamisessa toukokuussa 2015.

Aluksi saimme valmennusapua Turusta, mutta heti alettiin kouluttaa omia valmentajia ja myöhemmin myös tuomareita. VG-62:n taitoluistelujaoston puheenjohtajan johdolla oltiin aktiivisesti mukana kehittämässä taitoluistelua ja kilpailujärjestelmää sekä alueellisella että Taitoluisteluliiton tasolla. Viimeksi kehitystyötä on jatkanut muodostelmaluistelun päävalmentajamme osallistumalla kouluttajana sekä asiantuntijatyöryhmässä taitoluisteluliiton toimintaan.

Aloittaessamme taitoluistelua Naantalissa kuvioluistelu ja vapaaohjelma muodostivat yksinluistelun kokonaisuuden. Nykyään siihen kuuluvat lyhytohjelma ja vapaaohjelma. – Viime syksynä ilmestyneessä taitoluistelulehdessä kerrottiin Taitoluistelijatytön ja hänen äitinsä harjoitusmatkasta Pietariin venäläisvalmentajan oppiin. Tytölle opetettiin kahden viikon aikana myös kuvioluistelun silmukat, jotka kuuluvat edelleen venäläisten harjoitteluun. Aiempia kuvioluistelun elementtejä käytetään edelleen ja niitä tarvitaan kaariluistelutaidon, vartalonhallinnan ja keskittymiskyvyn harjoitteina.

Koko 1980-luku oli tapahtumien täytteistä. Jääolosuhteisiin tuli selvä parannus, kun tekojää sai katteen 1980-luvun puolivälissä. Jäätanssivalmennus kuului jonkin aikaa taitoluistelujaoston lajivalikoimaan vuosina 1986-1988, jolloin pääsimme MTV-3 uutisten loppuhuipennukseen ja kevätnäytöksessä oli jäätanssiparimme vapaaohjelma. Pariluistelua kokeiltiin seurassamme harjoituksissa, mutta ohjelmien tekoon tai näytöksiin asti ei päästy. Jäätanssissa moni luistelija kuin me valmentajatkin suoritimme jäätanssin testejä (mm. hollantilainen valssi ja canasta-tango). Testit ovat yksinluistelun tätä päivää perus- ja elementtitestit, jotka kilpaluistelijoiden tulee nykyisin suorittaa osallistuakseen kilpasarjoihin kansallisella ja SM-tasolla.

Taitoluistelun yksinluistelussa on alusta asti ollut mukana poikia. – 1970-luvulla Jorma Sirpoma ja Henri Nevari, joka jatkoi jäätanssin ja valmennuksen pariin 1980-luvulla. Poikia on ollut mukana koko ajan. Viimeisimpinä menestyjinä ovat Otto Paananen kansallisella tasolla ja Tommi Piiroinen, joka jatkoi Turkuun ja pääkaupunkiseudulle luistelemaan saavuttaen juniorit sarjassa kaksi kertaa SM-kultaa ja PM-pronssia.

Vuonna 1983 esiteltiin taitoluisteluun uusi laji ryhmäkuviointi, josta kehittyi muodostelmaluistelu – taitoluistelun joukkuelaji, joka kasvattaa yhteishenkeä ja jossa pyritään luistelijaryhmän yhtäaikaiseen ja samanlaiseen suoritukseen. Muodostelmaluistelu sai suosiota myös Naantalissa. Jaoston 10-vuotisjuhlassa esitimme valmentajista ja ohjaajista koostuneen joukkueen jouluohjelman. Nyt tiedämme, että muodostelmaluistelun suosio jatkuu.

Muodostelmaluistelijat saivat ensimmäiset valtakunnan tason mitalit vuonna 1993 Naantalin minorijoukkueen voittaessa loppukilpailussa pronssia. Seuraavana vuonna pronssi kirkastui hopeaksi. Kansainvälisiin kisoihin matkattiin 1993 Ruotsiin ja tuliaisina oli juniorijoukkueella hopeamitalit ja minorijoukkueella pronssimitalit. Nyttemmin muodostelmajoukkueemme ovat kilpailleet Tsekeissä Prahassa, Ranskassa Rouenissa sekä muualla Euroopassa vuosittain menestyksekkäästi.

Uusi tekojää valmistui syksyllä 1995 luisteltavaan kuntoon. Myöhemmin tekojään saadessa katon harjoitusmahdollisuudet paranivat entisestään. Ne parantuivat edelleen vanhan hallin remontin valmistuttua. Joulun alla 2009 myös yleisön viihtyvyyteen tuli mukava lisä, kun uusi näköalakahvio valmistui.

Monet taitoluistelusta kiinnostuneet henkilöt ja perheet ovat ahertaneet taitoluistelun hyväksi työtunteja laskematta. Aktiivinen toiminta on näin siirtynyt sukupolvilta toisille. – Varainhankinta on aina ollut tärkeää. Aluksi pieni, mutta aktiivinen äitikerho oli korvaamaton apua. Se järjesti erilaisia rahankeruutapahtumia; muotinäytöksiä, arpajaisia, puffetteja ja kirpputoreja esim. Unikeon päivillä 1980-luvulla järjestettiin kirpputori, jonka hittituote oli kravatit, sillä ravintola Kaivohuoneelle vaadittiin sisäänpääsyyn solmio. Kesälomaturisteilla ei ollut niitä mukana, mutta kirpputorimme kravatit pelastivat tilanteen.

Aikaisemmin taitoluisteluharjoituksiin tuleminen oli osa harjoittelua polkupyörän, potkukelkan, potkulaudan tai muussa muodossa. Nykyään me vanhemmat toimimme luistelijoiden kuskeina ja kimppakyydit ovat tärkeä osa harjoituksiin pääsyä. Vanhempien merkittävä tehtävä onkin kannustaa, kuljettaa ja kustantaa.

VG-62:n taitoluistelujaoston ja vanhempien työ huomioitiin valtakunnan tasolla. Nuorison hyväksi tehdystä työstä, aktiivisesta ja kannustavasta toiminnasta sekä onnistumisen elämyksiä tuottavasta valmennuksesta VG-62:n taitoluistelujaosto sai syksyllä 1992 ensimmäisen kerran Nuori Suomi Sinetti-seuran arvon ja merkin. Syksyllä 2004 iloitsimme jälleen Nuori Suomi-sinettiseuran arvosta, josta voimme nauttia edelleen.

MILLAINEN ON TAITOLUISTELUN NYKYTILA VG:SSÄ?

Yksinluistelussa kilpaillaan sarjasta riippuen lyhyt- ja vapaaohjelmalla tai vain vapaaohjelmalla. Naantalissa on SM-, kansallisella tai aluetasolla kilpailevia yksinluistelijoita noin 50 sekä 20 harrastajaa. Kansallisen ja SM-tason luistelijat ovat osallistuneet myös kansainvälisiin kisoihin ulkomailla.

Muodostelmaluistelu on taitoluistelun joukkuelaji. Joukkueessa luistelee 16–20 luistelijaa. Sun City-perheessämme on seitsemän joukkuetta eri sarjoissa: tulokkaat, minorit, kansalliset juniorit, SM-noviisit, SM-juniorit, kansalliset seniorit ja masters.

VG.n taitoluistelujaostolla on ollut kasvattajaseuran rooli, sillä omaa SM-seniorijoukkuetta ei ole. Monet seniorisarjaan siirtyvät muodostelmaluistelijat ovat läpäisseet pääkaupunkiseudun huippujoukkueiden testit. Naantalista lähtöisin olevia luistelijoita on Rockettes (HTK), Marigold IceUnity (HL) sekä Team Unique (HSK) joukkueissa.

Taitoluistelujaostossa VG:läisyys ja VG:n henki on tärkeää. Sen tulee näkyä ystävällisyytenä, kannustamisena, jokaisen ystävällisenä tervehtimisenä ja me-henkenä sekä onnistumisen elämyksiä tuottavana toimintana.

Menneitä muisteli vuodesta 1974 ensin luistelijana ja valmentajana (1975-1989) työskennellyt sekä nykyään muodostelma- ja yksinluistelutuomarina (1983- ) toimiva Ritva Laaksonen-Heikkilä.

Takaisin ylös